Metsäradion matkassa

"Miten tässä nyt näin pääsi käymään", ihmettelin ratin takaa. "Kiinni on ja pysyy", kommentoi neitokainen pelkääjän paikalta. Nousin ulos odottamaan loppuporukan saapumista paikalle. Odoteltuani hetken lumisen metsätien reunassa pyyhälsikin paikalle toinen automme, johon oli pakattu lähetyskalustomme.

Pidimme pikaisen istunnon toisen kulkuneuvon kuskin kanssa. Se oli ainakin varmaa, että emme kahteen pekkaan saisi autoa lumihangesta, jonne olin sen ajanut. Päätimmekin lähteä hakemaan apuun naapurin isäntää, sillä traktorista saattaisi olla hyötyä.

Tavoitimme isännän muutaman kilometrin päästä lumitöitä tekemässä. Hän lupautui auraamaan pienen levennyksen metsätien päähän ja sovittiin, että hän auraisi tien perille mökille lauantaiaamuna. Harmittavasti tämä merkitsisi sitä, että perjantaiyönä Metsäradio ei olisi äänessä. Ongelmana oli myös se, että laitteemme eivät ehkä olisi turvassa ison tien varressa. Olihan laitteilla ainakin jonkinlaista tunnearvoa jos ei muuta.

Palattuamme auton ulosajopaikalle sovimme toisen operaattorin kanssa että minä ja neitokaiseni lähtisimme kävellen mökille mukana osa kamoista. Ei auttanut muu kuin laittaa kumisaappaat jalkaan ja lähteä rämpimään puolen metrin lumihangessa kohti 1,5 kilometrin päässä sijaitsevaa kylmää mökkiä.

Jo 25 minuutin kuluttua seisoimme uupuneina ja hiestä märkinä lumisen mökin pihassa. Kauhistelin mielessäni ajatusta, että pitäisi vielä tehdä pari reissua isolle tielle että saisimme kaikki lähetyskamat mökkiin. Eikun mökki lämpenemään ja sen jälkeen rämpimään takaisin kohti autoja.

Ehdin kulkea pimeässä metsässä kilometrin verran ennen kuin alkoi tapahtua. Pimeästä sukelsi esiin traktori lumi pöllyten. Isäntä olikin päättänyt kuskata tavaramme mökille sen jälkeen kun oli kuullut mikä määrä kamaa oli kuljetettavana. Tavarat olivatkin sitten onnellisesti perillä paljon nopeammin kuin osasin haaveillakaan. Tilanne vain parani kun tajusin että isäntä oli ajanut lanaa alhaalla. Niinpä saisimme myös autot mökin pihaan. Kaikki näytti mahtavalta: autot lumisen mökin pihassa ja janojuomat sekä lähetyslaitteet lämpimässä mökissä.

Päätimme virittää pimeyden ja väsymyksen takia vain väliaikaisen antennin noin kolmen metrin korkeuteen itä-länsi-suuntaan. Sisällä tarkistettiin SWR:t: yli 2. Tunerin kanssa homma kuitenkin onnistuisi.

Sitten kaivoimme esiin studiokamat: omatekoinen mikseri, LA-miesten suosima Echo Master-mikki, kannettava CD, Dualin vanha levari, vielä vanhempi Sonyn mankka ja tietysti hirveä kasa musaa laidasta laitaan. Metsäradio olisi valmiina ensimmäiseen kunnon koitokseen.

Oli aika alkaa perjantaiyön lähetys. Lähetin päälle, antenni tunerin kautta kondikseen ja tunnari ulos levarilta. Seuraava kappale piti heittää CD:ltä, mutta laite ei inahtanutkaan. Ensimmäistä kertaa kävi ilmi että CD ei tykännyt RF:stä. No hätä ei ollut tämän näköinen, sillä olihan meillä vielä mankka. Kasetti pesään ja taas mentiin.

Toisesta huoneesta alkoi kuulua hillitöntä huutoa: "Tuu kuunteleen, me ei saada aikaan kun hirveätä sotkua josta kukaan ei saa selvää." Juoksin nopeasti toiseen huoneeseen, jossa oli monitorivastaanotin. Lähetyksen mukana tuli niin hirveä hurina, että musasta ei saanut mitään selvää. Ei auttanut muu kuin katkaista lähetys. Tällaisia ongelmia ei oltu kohdattu autosta operoidessa.

Päätimme jättää leikin sikseen siltä yöltä ja painuimme saunaa lämmittämään. Sen ainakin pitäisi onnistua. Saunottuamme otimme vähän viisasten juomaa eli lähdevettä ja katsos, pian olimme paikallistaneet vian, jonka päätimme korjata heti seuraavana aamuna.

Aamulla iskimme ongelmamme, eli 50 hertsin verkkohurinan, kimppuun. Otimme pistorasiasta erillisellä johdolla ensin maan rigille ja siltä edelleen muille studiokamoille. Hurinat poistuivatkin melkein kokonaan ja loputkin hävisivät sammutettuamme mikserin vieressä olleen loistelampun. Nyt Metsäradio oli valmis lähetykseen, joka päätettiin pitää lauantaiyönä kello 2400.

Lähetimme alkuillasta noin puolen tunnin testilähetyksen ilman juontoa. Kun kello tuli 2400 oli Metsäradio äänessä 25 watilla ja äänenlaatukin kuulosti kohtalaiselta. Juonsin noin tunnin ohjelman. Jutuissa ja levyissä oli sekoilua, mutta se annettakoon anteeksi, sillä tämä oli vasta ensimmäinen kerta kun olin äänessä suorassa lähetyksessä. Lähetyksen loputtua kaikki painuivat pehkuihin odottaen sunnuntain lähetystä.

Sunnuntaina nousimme aika myöhään. Kahvit juotuamme päätimme nostaa antennia ja virittää sen timmiin kuntoon jotta lähetys kuuluisi mahdollisimman pitkälle. Viritys sujui leikiten. Pätkät pois kummastakin päästä ja niin SWR:t oli pudonneet jo inhimillisiin lukemiin 1,2! Parhaat mitä meillä oli ollut. Kun vielä nostimme antennin noin 13 metriin kaikki näytti hyvältä, paitsi että kello oli jo yli 1100 SA.

Juosten sisään, lisäflekti päälle, lähetin päälle ja tunnari ulos. Metsäradio lähetti jo toista kertaa viikonlopun aikana. Tehoa saimme rääkättyä koneesta lähes 40 wattia. Koneen päällä olisi voinut paistaa lettuja.

Tämä oli tosi tarina Metsäradion ensimmäisestä kunnon lähetyksestä. Metsäradio on valmis ottamaan vastaan kaikenlaista ohjelmamateriaalia ja muita vinkkejä tekniikan ja lähetysten kannalta. Myös kuuluvuusraportit ovat tervetulleita. Metsäradion osoite on: P.O.Box 220342, D-5600 Wuppertal 22, Germany. Asema toimii lyhytaalloilla 48 metrin alueella. Ehkä varmin taajuus on 6240 kHz.

DJ Metsähertsi