Radio Simax tuomiolla

Radio Simax-piraattiradion operaattori tuomittiin keskiviikkona 18.8.1993 Mikkelissä Ristiinan kihlakunnanoikeuden istunnossa sakkorangaistukseen luvattomasta yleisradiotoiminnasta. Skanneri oli paikalla.

Tavallinen tarina?

Radio Simaxin tarina alkoi siitä kun kolme kaverusta kokoontui viettämään pääsiäistä Mikkelin läänissä Hirvensalmen kunnassa sijaitsevalle kesämökille. Paikalla oli valmiina LA-tukiantenni ja mukana oli runsaasti monenlaisia radiolaitteita.

Sunnuntaina 11.4.1993 kaverukset päättivät piristää omaansa ja muidenkin pääsiäistä radiolähetyksellä. Mökille kasattiin kevyt "un- plugged" studio ja lähettimenä käytettiin vähän muutettua Midland Alan 48-LA-puhelinta (40 ch AM/FM).

THK:n Ylistaron peilausaseman antenikenttää

Midland liitettiin LA-tukiantenniin ja Midlandiin kiinnitettiin Zetagin pöytämikrofoni. Ohjelman musiikki soitettiin tavalliselta kasettinauhurilta niin että nauhurin kaiutin oli LA-mikrofonin edessä. Musiikkikappaleet juonnettiin puhumalla samaan mikrofoniin musiikin välillä.

Lähetys tapahtui FM-modella LA-kanavalla 14 (27,125 MHz) ja lähetysteho oli normaalit viisi wattia. FM oli valittu mahdollisten häiriöiden ehkäisemiseksi. Samaan pyrittiin myös kanavavalinnalla.

Simax ei kuitenkaan tiennyt että samalla alueella asuu varsin innokas ja tehokas Telehallintokeskuksen tarkastaja. Kyseinen tarkastaja on paikallisen poliisiviranomaisen mukaan hakenut Saimaan rannoilta erästä häiriönlähdettä peräti 10 vuorokautta yhtäjaksoisesti. THK:n tarkastaja lähti peilaamaan Radio Simaxia ja onnistuikin löytämään aseman.

Tarkastaja hälytti apuun paikallisen poliisin ja piraattilä hetyksen jatkuessa keskeytyksettä jo kuudetta tuntia tarkastaja ja poliisi ajoivat aseman pihaan kahdella autolla myöhään sunnuntai-iltana. Tarkastajalla oli peilausautona Lada 1200L, johon oli rakennettu peilaussysteemi joka koostui Icom IC-R7000 vastaanottimesta ja neljästä antennista.

Paikalla olleista henkilöistä 21-vuotias varusmies tunnusti syyllisyytensä itse teosta napattuna. Asemalta vietiin takavarikkoon lähetyksessä käytetty Midland-LA-puhelin, Midlandin ns. headset-radiopuhelinpari, Standard 2-metrin radioamatööripuhelin, mikrofoneja, kasetteja ja Uniden Bearcat-skannerivastaanotin.

Standardin autokonetta ei oltu takavarikkohetkellä kytketty mihinkään, eikä paikalla ollut edes antennia kyseistä radiota varten. Syytetyllä varusmiehellä oli (ja on edelleen) amatöörilaitteen hallussapitoon ja käyttöön oikeuttava perusluokan radioamatöörilupa. Myöskään toisesta rakennuksesta löytynyt Bearcatin skanneri ei ollut lähetyksen aikana käytössä. Laitteet otettiinkin talteen näh tävästi lähinnä varmuuden vuoksi.

Viranomaisten poistuttua paikalta kaverukset ruuvasivat LA-tukiantenniin (sitä ei takavarikoitu) kiinni toisen LA-puhelimen ja pyysivät kanavalla 14 kuittauksia lähetyksestä. Kuittauksia tulikin runsaasti aina Jyväskylästä saakka ja poikkeuksetta kommentoijat olivat pitäneet Simaxin ohjelmatarjonnasta.

Myöhäisen käryhetken vuoksi aseman operaattori kutsuttiin poliisikuulusteluihin seuraavana päivänä. Muita paikalla olleita ei kuulusteltu. Kuulusteluissa syytetty varusmies myönsi tapahtuneen ja korosti mm. Stardardin ja Bearcatin laillisuutta.

Radiolaitteet kävivät THK:n tutkittavina. THK:n lausunnon perusteella syyttäjä ei lopulta edes vaatinut kaikkia radiolaitteita valtiolle menetettäväksi.

Oikeudenkäynti

Varusmies, sittemmin työtön herra A. haastettiin oikeuteen Mikkeliin, missä Ristiinan kihlakunnanoikeus kokoontuu valtion virastotalossa. Muita kahta paikalta tavattua kaverusta ei syytetty mistään.

THK:n peilausaseman talo Ylistarossa.

Tapauksen käsittely alkoi 18.8.1993 kello 14.00 aikoihin. Mäntyharjun nimismiespiirin apulaisnimismies Kaarlo Lampinen syytti herra A:ta radiolain rikkomisesta (luvaton yleisradiotoiminta) vaatien rangaistusta ja tiettyjen takavarikoitujen laitteiden menetystä valtiolle. Tarkkaan ottaen syytteessä oli kyseessä luvattomien radiolähettimien hallussapito ja (ainakin) yhden laiton käyttö.

Työttömänä ja ainoastaan Kelan päivärahalla olleen syytetyn pyytäessä maksutonta oikeudenkäyntiä sitä ei kumma kyllä myönnetty, vaikka bruttotulot olivat alle 3000 mk/kk. Todettiin että syytetyllä ei ole aiempaa rikosrekisteriä.

Puheenvuorossaan syytetty totesi että radioamatöörilaite ja Bearcatin skanneri ovat laillisia ja syytetty vaati niitä takaisin itselleen. Samoin syytetty halusi takaisin sellaiset paikalta takavarikoidut mikrofonit, jotka eivät olleet kytkettävissä piraattiasemaan. Itse piraattilähetyksen suhteen syytetty vetosi aseman pieneen tehoon (5W), lailliseen kanavaan ja siihen että asema ei käyttänyt mitään kutsu- tai hätäkanavaa.

Lopuksi syyttäjä vielä viittasi THK:n lausuntoon ja sanoi että hän ei vaadikaan valtiolle menetettäväksi muita laitteita kuin rikokseen käytetyn Midlandin LA-puhelimen ja Suomessa tyyppihyväksymättömät Midlandin headset-radiopuhelimet. Bearcattia ja Standardia ei siis edes vaadittu valtiolle.

Tuomio Lyhyehköä käsitelyä seuranneen lyhyen pohdinnan jälkeen kihlakunnanoikeus katsoi näytetyn toteen että herra A. on rikkonut radiolakia syytteessä esitetyllä tavalla. Herra A. tuomittiin menettämään valtiolle vaaditut Midlandin laitteet (LA ja headsetit). Lisäksi herra A. tuomittiin maksamaan 20 päiväsakkoa a 37 markkaa, eli sakkoja yhteensä 740 markkaa.

Oikeudenkäynnin jälkeen asiasta keskusteltaessa herra A. piti tuomiota asiallisena, eikä syyttäjäkään vaikuttanut siltä että hän valittaisi tuomiosta hovioi keuteen.

Skannerin toimituksen oma mielipide on se, että herra A. pääsi yllättävän pienillä sakoilla, eikä jollain toisella paikkakunnalla kiinni jäävä piraatti tai LA-häirikkö voikaan luottaa siihen että sakot jäisivät hänelläkin näin vähäisiksi.