Neuvostoliiton piraatit 1991

Piraatit Neuvostoliitossa tai muualla entisen kommunistisen blokin maissa eivät suinkaan ole uusi ilmiö, vaikka ne ovatkin tulleet enemmän esille ja ihmisten tietoisuuteen myös länsimaissa vasta nykyisen "tapojen höltymisen" myötä. Piraatteja on Neuvostoliitossakin ollut tiettävästi jo 60-luvulla. 70-luvun puolivälin tienoilla piraateista oli jo tullut pienoinen ongelma, sillä asemien operaattorit varastivat tehtaista osia laitteisiinsa.

Piraatit eivät koskaan ole olleet mikään vaihtoehto, eli ne eivät tiettävästi ole muutamia poikkeuksia lukuunottamatta lähettäneet systeemin vastaista ohjelmaa. Tai ainakin sellaiset asemat poimittiin pian pois. Suurin osa asemista lähetteli musiikkia osan ollessa uskonnollisia asemia. Luultavasti tuolloinkin oli toiminnassa vieläkin suurempi joukko piraatteja, jotka keskittyivät DX-kusojen pitämiseen keskenään.

Menneinä vuosikymmeninä itä-piraatteja kuultiin Suomessakin silloin tällöin lähinnä keskiaaltojen yläpäässä 1610 - 1700 kHz paikkeilla. Osa asemista on jopa soitellut musiikkia ja asemat ovat puhuneet sekä venäjää että eestiä. Englanninkielisiä asemia ei tiettävästi ole takavuosina kuultu. Ainakin yhden eestiä puhuneen aseman on kuultu 70- ja 80-lukujen vaihteessa yrittäneen yhteyttä silloin Suomessa toimineisiin MW-piraatteihin. Asema jopa luki osoitettaan lähetyksessä, mutta ei ole tiedossa vastattiinko osoitteesta koskaan Suomeen.

Vuodesta 1990 lähtien on Neuvostoliiton piraattitoiminnasta alettu saada luotettavampaa tietoa länsimaihin, sillä maan harvat piraattiaktivistit ovat alkaneet kirjoitella mm. Suomeen. Niin, ja KGB on alkanut päästää kirjeet läpi...

Niinkuin ennen, niin myös tänään suurin ongelma neuvostoliittolaisten piraattien kuuntelussa on kieli. Harvat suomalaiset radiomiehet osaavat venäjää ja vielä harvemmat neukkuasemat puhuvat muuta kuin venäjää.

Nykyään Neuvostoliitossa on satoja piraatteja, mutta vain pieni osa niistä voidaan laskea ns. yleisradiopiraateiksi. Suurin osa on eräänlaisia luvattomia radioamatöörejä tai CB-miehiä, sillä he keskittyvät kusoiluun keskenään. Asemat käyttävät yleensä länsimaihin verrattuna suuria tehoja, 100-1500 wattia, mutta signaalin laatu on useinmiten huono. Useimmat asemat eivät edes pystyisi lähettämään musiikkia.

Neuvostoliittolaiset piraattioperaattorit eivät yleensä osaa englantia tai muita länsimaisia kieliä. Heillä ei myöskään yleensä ole mitään varsinaista asemanimeä, vaan jonkinlainen kutsu, esimerkiksi "Belomorkanal", joka on erään halvan venäläisen savukkeen merkki. Kutsuna käytetään tavallisesti jotain yleistä, laajalle levinnyttä ja helppoa (?) venäläistä sanaa. Varmimmin asemia kuulee myöhään illalla ja yöllä.

Piraateilla ei juuri koskaan ole mitään osoitetta ja vaikka heillä olisikin, he eivät vaivaudu vastaamaan raportteihin. Suurin osa asemista toimii toisen piraattimekan, Hollannin, tavoin keskiaaltojen yläpäässä. Toimintaa on kuitenkin myös lyhytaalloilla ja OIRT-ULA:lla. Varmimpia toimintataajuuksia ovat:

• 1610 - 1800 kHz
• 2100 - 2500 kHz

Ylempää lyhytaalloilta asemia löytyy lännen tapaan 48 metriltä ja taajuusalueelta 6500-6700 kHz. Keleillä saattavat Suomessa kuulua myös OIRT-ULA-asemat. Keväällä aloitti esim. Moskovassa Radio Vodorod (suomeksi "vaarallinen"), joka löytyy väliltä 70-72 MHz.

Modulaatiolaji on AM (siis ei SSB) muilla paitsi OIRT-ULA-taajuuksilla, joilla tietysti käytetään WFM:ää.

Muutamia tänä vuonna lokattuja piraatteja

Näistä Radio Sistema on kuultu Bolognassa, Italiassa saakka. 1700 kHz alueella voit kuulla myös seuraavia Moskovan alueen asemia: Indikator, Zemlyak, Groza, Rubin, Pirat, Kardinal ja Solovey.

Pari osoitettakin on tiedossamme:

• R. Kardinal ja R. Sistema: P.O.Box 15, Serpukhov-3, Moscow Region 142203, USSR
• RIOT Radio ja RWB (Radio Without Borders): P.O.Box 55, Moscow, 119633 USSR

Näistä ainakin Box 55:n haltija osaa englantia hyvin ja häneltä voi kysellä lisätietoja, ja hän saattaa kyetä välittämään postia muillekin asemille. Muistakaa laittaa IRC tai pari mukaan. Vaikka ne eivät NL:ssa kelpaakaan, niin operaattorit voivat hoidella niillä ulkomaansuhteitaan muuten.

Leningradissa julkaistaan DX-lehteä nimeltä "Exotic DX News", joka julkaisee myös piraattilokauksia ja -uutisia länsimaisista asemista otsikon "Free Radio" alla. Valitettavasti lehti ei juurikaan kerro Neuvostoliiton omista piraateista.

Neuvostoliittolaiset alan harrastajat ovat myös valmistelemassa englanninkielistä opaskirjasta nimeltä "Guide to Soviet Pirates". Kirjanen on tätä kirjoittaessani (kesäkuu 1991) lähes valmis, mutta ongelmana on paino, jakelu ja maksujen kerääminen.

Itäpiraattien kuuntelu on varsin vaativa ja harvinainen radioharrasteen osa-alue Suomessa. Toivottavasti asiasta kiinnostuneet ja kieltä ymmärtävät pääsevät asiassa alkuun tämän esittelyn perusteella.