Kunnon breikki I
Oletko joskus torkahtanut avoimen telkkarin ääreen vaikka pikku
bileiden jälkeen? Ja olet ehkä säpsähtänyt hereille
YLE:n poikien sammutellessa TV-lähettimiä kauko-ohjauksella digitaalisella
piipalla? Ainakin meikäläisen mielessä kyseinen havainto kerätti
aikoinaan villejä ajatuskulkuja... Miten olisi pikku breikki tai lähettimen
luvaton käyttöönotto?
Idean ennätti toteuttamaan turkulainen räppäri Tommi Lindell,
jonka ehkä muistatte "Klaus Järvinen" -rapbiisistä.
MC Kemppaisen ja Lindelltronicsin uudella sinkulla "Rappilan hätävara"
on B-puolena kipale "Maan tapa". Tämä kappale sisältää
saman äänisignaalin jolla YLE sulkee TV-lähettimensä!
Kun "Maan tapaa" on soitettu radiolähetyksissä on digitaalipiippa
sulkenut TV-lähettimen ainakin täällä Esbossa ja kuulema
muuallakin Suomessa. Tämän vuoksi "Maan tapa" julistettiin
maaliskuussa ainakin epäviralliseen soittokieltoon radiossa alan ammattilehtien
mukaan. Tosin minulle jäi hiukan epäselväksi se, miten kyseinen
radiolähete ja levy äänisignaaleineen pääsivät
YLE:n TV-linkkitaajuuksille ja sitä kautta lähetintä sammuttamaan??
Pelkästä TV-lähettimen sammuttamisesta koituva ilo sisänsä
on lyhytaikainen, minkä vuoksi ideaa on syytä kehitellä. Mielestäni
on niin väärin, että hyvät ja käyttökelpoiset
TV-kanavat pidetään suljettuina lähes koko yön. Yökyöpeleille
pitäisi olla tarjolla vaikka korkealaatuisia luontoelokuvia.
Jotta YLE:n lupamaksuja ei tarvitsisi korottaa nykyisestä, tarvitaan
pyyteetöntä harrastustoimintaa ja uhrautuvaisuutta. Jonkun on oltava
töissä, jotta muut voivat pitää hauskaa.
Teemme näin: YLE:n teknisen osaston ystävällisesti lahjoittamista
kartoista selvitämme mistä ilmansuunnasta TV-lähete saapuu
paikkakunnalla olevalle TV-mastolle linkkiyhteyksiä myöten. Mikäli
tiedossa ei ole linkkiyhteyden taajuutta eikä TV-aseman päivystäjä
suostu sitä puhelimessa ilmoittamaan, niin siirrytään maastoa
hyväksikäyttäen TV-maston lähettyvillä olevalle kukkulalle
linkkiyhteyden varrelle. Scannerivastaanottimella etsitään linkkiyhteyden
äänitaajuus.
Kun taajuus on selvitetty, odotetaan yön yli ja siirrytään
samalle paikalle aamulla ennen TV-lähettimien käynnistämistä.
Vastaanotin viritetään äänitaajuudelle, yhdistetään
se radionauhuriin, painetaan "rec" ja odotetaan että teknikot
avaavat TV-lähettimen digitaalisella äänipiipalla joka muistuttaa
sulkemispiippaa. Kun haluttu ääni on nauhoitettu, poistutaan hyvässä
järjestyksessä.
Tämän jälkeen etsitään ullakon romujen seasta TV-lähetin.
Mikäli sitä ei löydy tai se on joutunut Viestintäviraston
huostaan, valmistetaan uusi. Ohjeita löytyy mm. Radio is my Bomb 1 &
2 -kirjoista. Myös jonkin radiopuhelimen modifiointi saattaa välttää.
Pelkällä äänilähettimelläkin tulee toimeen,
sillä tärkeintähän on saada YLE:n TV-lähetin päälle.
Kun oma tx on valmis ja viritetty oikealle taajuudelle, "comes the most
exciting part of our show". Etsitään korkea kukkula tai muu
paikka joka sijaitsee ohjelmansiirtosignaalin tulosuunnassa ja josta on suora
näköyhteys TV-maston vastaanottoantenneihin.
Kun sopiva paikka on selvillä, roudataan sinne oma lähetin, sopiva
suunta-antenni, videonauhuri, invertteri ja riittävästi auton akkuja
tai muu virtalähde. Videonauhurin pesään asetetaan kasetti
jolle on äänitetty se avaussignaali ja riittävästi korkealaatuista
ohjelmaa.
Laitteisto kytketään toimintakuntoon ja odotellaan että YLE
piippaa lähettimensä kiinni "Kiellettyjen leikkien" jälkeen.
Odotellaan vielä hetki että mahdolliset YLE:n päivystäjät
ja muu henkilökunta painuvat levolle.
H-hetki koittaa. Kytketään virta laitteisiin. Painetaan "Play"
ja annetaan avaussignaalin ampaista eetteriin. Mukana olevan VHF-puhelimen
kohinasalpa avautuu taajuudella 142.550 MHz ja kotonaan istuvat kaverit kertovat
että YLE:n lähetin on päällä. Asema on meidän!
Painetaan uudestaan "Play" ja heitetään luontokuvaa ilmoille
vaikka reippaan rapmusan tahtiin.
Mutta palataanpa vielä Nadezdaan. Syksyllä 1990, kun Nadezdan 101,6
MHz:n lähetintä viriteltiin, kuului sen kautta useiden kuukausien
ajan (syyskuu - joulukuu) myös Radio Cityn, Ykkösen, Westin ja Mafian
ohjelmia. Lähinnä releoitiin musiikkiohjelmia, joiden välipaloina
kuului teknikkojen venäjänkielistä kiroilua. Kummallisinta
asiassa oli modulaatiolaji: NFM, kun yleisradioalueilla käytetään
yleensä WFM:ää.
Kun ollaan lähellä TV-mastoa ja apuna on vaikka modifioitu TV-yagi,
niin YLE:n lähettimet saadaan auki jo parilla watilla. Jos kuvalähettimen
rakentaminen ei suju, niin pelkällä äänilähettimelläkin
pärjää. Mukava musiikkiohjelma kunnon kaiulla herättää
varmasti hilpeyttä sattumalta TV:nsä avaavissa kansalaisissa, sekä
YLE:n ja poliisin päivystäjissä.
Ja vaikka homma menisi pahastikin "puihin", niin ainakin paikka
Kymppiuutisissa on varma!
Ensi kerralla breikkaamme mukaan oman rakkaan paikallisradiomme suoraan ulkolähetykseen,
siihen asti: Break Dance!
|