Tiedotusta ja toimintaa

Loppuvuodesta 1986 toiminta hiljeni säiden huonontuessa, mutta testailua ja epäsäännöllistä lähettelyä jatkettiin viikottain sisätiloista. Tex lähetteli opiskelun ohessa kotitalonsa yläkerrasta pitkiäkin ohjelmapätkiä ilman sen kummempaa mainostusta.

Tuodakseen vaihtoehdon joulunpyhien yksipuoliselle ohjelmatarjonnalle RWR päätti järjestää mainostetun lähetyksen joulupäivänä 25.12.1986. Joulupäivänä RWR yritti ääneen erään tuttavan asunnosta kello 14.00 mainosten mukaisesti. Valitettavasti lähettimestä saatiin ulos vain osa tehoista viritysten levitessä pitkin bandia.

Samoihin aikoihin RWR suunnitteli myös siirtymistä lyhytaalloille. Useiden yhteydenottojen jälkeen havaittiin oman SW-lähettimen löytäminen toivottomaksi urakaksi. Silloin ratkaisuksi löydettiin keski-Eurooppalaiset releasemat ja neuvottelut ohjelma-ajan ostamiseksi aloitettiin. Tähän projektiin liittyen jaettiin runsaasti RWR-infoa eurooppalaisille vapaa radio -lehdille. Tietoa RWR:n toiminnasta julkaistiinkin sittemmin ainakin Radiotelexissä, Discoline Newsletterissä, PIN-magazinessä ja Weekly Reportissa. Samoihin aikoihin Tex ryhtyi tekemään ohjelmia länsi-saksalaiselle asemalle Radio Marabu, joka soitti lähinnä vaihtoehtoista musiikkia.

Kotimaassakin RWR kampanjoi vahvasti vapaan radion puolesta. Materiaalia lähetettiin varsinkin eri tiedoitusvälineille. Tiedotteissa perusteltiin RWR:n toimintaa ja kampanjoitiin uuden ULA-taajuusjaon puolesta. Ehdotuksen mukaisessa jaossa taajuusalue 104-108 MHz olisi varattu ei-kaupallisille yksityisille asemille. Kaupalliset yksityiset asemat saisivat taajuudet 100-104 MHz ja 100 megan alapuolinen alue annettaisiin YLE:lle.

RWR yritti osoittaa olevansa vakavissaan radiotoiminnan suhteen ja päätti hakea virallista paikallisradiolupaa. Päivämäärällä 28.12.1986 asiallinen ja hyvin perusteltu hakemus liitteineen lähetettiin Liikenneministeriölle. Allekirjoittajina olivat Tex ja Simon. Kopio hakemuksesta ja muuta informaatiota lähetettiin myös useille lehdille. Ainakin Ilta-Sanomat huomioi tapauksen artikkelillaan 3.1.1987 ja Keskisuomalainen lyhyesti myöhemmin keväällä. Lupaa tai mitään muutakaan vastausta ei Liikenneministeriöltä koskaan saatu.